Kalastus

Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueella kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat rannikkoalue, vaelluskalavesistöt ja kalojen lisääntymisalueet, Simojoki sivu-uomineen, Viantienjoki, Simojärvi, Impiöjärvi, Kuivajoki sivu-uomineen, Oijärvi ja Olhavanjoki.

Joki- ja järvialue

Simojoen vesistö

Simojoen vesistössä tavataan alkuperäisinä ainakin seuraavat kalalajit: lohi, taimen, vaellussiika, muikku, harjus, kuore, hauki, ruutana, mutu, seipi, säyne, särki, lahna, salakka, kivennuoliainen, made, ahven, kiiski, kivisimppu, kolmipiikki ja ankerias. Simojokisuun läheisyydestä pyydetään nahkiaista. Rapua pyydetään koko Simojoen alueella.

Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita rakentamattomia jokivesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle. Simojärvessä on luontaisesti muikkua, siikaa, madetta, haukea, ahventa, särkeä ja järvitaimenta. Istutettuja kalakantoja ovat järvitaimen ja kuha, joita hoidetaan poikasistutuksin.

Simojoki, Simo 2581 on yhteislupa-alue, jonka kalastusjärjestelyistä on sovittu Metsähallituksen ja Simojoen Nousulohi ry:n kesken. Lupa kattaa lähes koko Simojoen vesialueet Simon kunnassa. Simojoessa on myös yksityisvesialueita, jotka eivät kuulu yhteislupa-alueeseen. Simojoki, Ranua 2580, käsittää sen osan Simojoesta, joka sijaitsee Ranuan kunnassa. Lupa-alue alkaa Simon kunnan rajalta ja päättyy Simojärveen. Simojärven yhteislupa 2587 kattaa lähes koko Simojärven. Kalastuslupia alueelle myy Eräluvat.fi.

Vianatjoen vesistö

Viantienjoen yleisimmät saaliskalat ovat hauki, ahven, harjus, made ja nahkiainen. Jokeen on istutettu lohta, meritaimenta ja jokirapuja. Myös satunnaisia meritaimenia on saatu saaliiksi.

Vaelluskaloilla on vapaa kulku Viantienjoen pääuomassa. Joen voimakkaat tulvasuojeluperkaukset ja uoman runsaat oikomiset latvavesiltä alajuoksulle asti ovat kuitenkin heikentäneet vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia joessa. Viantienjoen rapukanta tuhoutui joen perkauksen seurauksena. Viantienjoella ei ole yhtenäislupa-alueita ja kalastuslupien saanti vapaa-ajankalastukseen on haastavaa.

Kuivajoen vesistö

Vaelluskaloilla on vapaa kulku koko joen matkalla Kuivajoen pääuomassa. Kuivajoen alaosan kosket ovat pääasiassa melko pitkiä, keskiosalla osa koskista on pitkiä ja pinta-alaltaan suuria.
Oijärven ja Kivijokisuun pääasialliset saaliskalat ovat hauki, ahven ja lahna. Jonkin verran saaliiksi tulee myös madetta ja särkeä. Särkijärvessä on tehty hoitokalastusta, jonka runsaslukuisimmat saalislajit ovat olleet särki ja lahna.

Olhavajoen vesistö

Olhavanjoessa esiintyviä kalalajeja ovat: hauki, ahven, särki, made, siika, harjus, taimen, nahkiainen ja lohi. Harjusta on koko jokialueella. Muita lohikaloja tavataan satunnaisesti joen alaosalla. Olhavanjoen rapukanta hävisi 1990-luvun loppupuolella kokonaan. Rapukantaa on istutustoimin elvytetty ja niitä esiintyy nykyisin lähes koko joen alueella. Olhavanjoessa on myös lisääntyvä nahkiaiskanta.
Muhojoessa esiintyviä kalalajeja ovat harjus, hauki, ahven, särki, vaellussiika, nahkiainen ja rapu. Joen koskijaksot ovat luonnontilaisia. Muhojokeen on istutettu harjusta ja taimenta.