Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue toimii

Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue koostuu merialueesta, järvistä ja virtavesistä. Kalatalousalueen vedet sijaitsevat pääosin Simon, Ranuan ja Iin kunnissa. Vesialueiden pinta ala on kokonaisuudessaan 34 494 hehtaaria.

Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue käsittää Simon, Kuivaniemen ja Olhavan edustalla olevat rannikkoalueet ja Simojoen vesistöalueen käsittäen Simojärveltä alkavan ja Perämereen laskevan Simojoen sekä Ranualla sijaitsevan Simojärven.

Rannikkoalue rajoittuu lännessä Simoniemen osakaskunnan vesialueeseen, pohjoisessa Puntarniemen jakokuntaan ja etelässä valtion vesialueeseen. Kalatalousalueella on runsaasti järviä ja lampia. Alueelle laskee neljä vaelluskalajokea: Viantienjoki, Simojoki, Kuivajoki ja Olhavanjoki. Merialue rajoittuu pohjoisessa Ala-Kemijoen ja Perämeren kalatalousalueeseen ja etelässä Iijoen kalatalousalueeseen. Sisämaassa alue rajoittuu koillisessa Keski-Kemijoen kalatalousalueeseen.

Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3160 km² ja järvisyys 5,7 %. Simojärvestä alkavan ja Perämereen laskevan Simojoen pituus on 175 km, pudotusta joessa on 175 metriä ja keskivirtaama Simon virtaamamittausasemalla on 38 m³/s. Simojoki kuuluu Natura 2000-alueisiin.

Simojärvi on kirkasvetinen, luonnontilainen noin 40 kilometriä pitkä järvi Ranualla. Se on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Simojärvi kuuluu lähes kokonaan Natura 2000 -alueverkostoon. Järven keskisyvyys on 5 metriä ja suurin syvyys 28 metriä. Järvi on rikkonainen ja se on jakaantunut useaan erilliseen selkäveteen,
jotka ovat kapeiden salmien kautta yhteydessä toisiinsa.

Simojoen edustalla on saaristo, jonka saarista osa kuuluu Perämeren saaret Natura-alueeseen. Jokisuiston humusvetinen vaikutus ulottuu uloimpiin saariin asti. Saarten rannat ovat pääosin kivikkoisia. Saaret suojaavat jokisuistoa ulkomereltä ja levittävät jokisuistovaikutusta kauemmas merelle.

Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueet laativat alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka on kalatalousalueen toimintaa ohjaava asiakirja ja jossa muun muassa linjataan kalastuksen järjestäminen ja kalaveden hoitotoimenpiteet kalatalousalueen toimialueella. Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyy ja valvoo sen toimeenpanoa ELY-keskus.

Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen tehtävänä on myös hoitaa jäsentensä edunvalvontaa. Kalatalousalue järjestää alueensa kalastuksenvalvonnan sekä hoitotoimenpiteiden ja kalastuksen seurantatietojen keräämisen. Lisäksi kalatalousalue jakaa omistajakorvaukset vesialueen omistajille. Kalatalousalueiden toimintaa rahoitetaan pääasiassa valtion kalastonhoitomaksuvaroista maksettavista toiminta-avustuksista ja hankkeille myönnettävistä edistämismäärärahoista. Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueet saavat rahoitusta myös alueelle jäävistä omistajakorvauksista sekä mm. vesialueen omistajan sopimuksella siirrettävien kalastuslupien myynnistä.

Kalastusluvat